Luomua syövä saa ruoassaan vähemmän lisä- ja torjunta-aineita, eikä lainkaan keinotekoisia makeutus- tai säilöntäaineita. @Niclas Mäkelä/OM-arkisto

Onko luomu parempaa kuin tavallinen ruoka?

Erilaiset ruokaskandaalit ovat saaneet monen miettimään, mitä panna suuhunsa. Samalla luomun suosio on kasvanut, vaikka se on kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka. Saako luomunsyöjä vastinetta rahoilleen?

On tutkimuksia, joissa kehutaan, että luomuruoka on terveellisempää kuin tavallinen ruoka. Toisissa tutkimuksissa taas huomautetaan, että tavallinen ruoka riittää. Miten luomu oikein eroaa tavallisesta ja onko se parempaa?

Mitä on luomuruoka?

Luomuruoka tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita ja maataloustuotteita. Tuotannossa hyödynnetään viljelykiertoa lannoituksessa ja rikkakasvien torjunnassa. Luomun tuottamiseen saa käyttää vain muutamaa torjunta-ainetta tiukasti rajattuihin tarkoituksiin. Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypilliseen liikkumiseen.

Luomu on kokoelma sääntöjä, joita kaikkia tuottajan pitää noudattaa yhtä aikaa. Luomuruoan tuotantoa valvotaan nimittäin tarkemmin kuin tavallisen ruoan tuotantoa. Luomussa ei saa esimerkiksi käyttää niin paljon lisäaineita kuin muissa elintarvikkeissa, eikä myöskään geenimuunneltuja organismeja.

Mitkä lisäaineet sallitaan?

Luomun valmistuksessa sallittujen lisäaineiden valikoima on rajoitettu vain välttämättömimpiin. Esimerkiksi keinotekoisten väriaineiden ja makeutusaineiden käyttö on kielletty. Sallitut on määritelty tarkkaan EU:n luomuasetuksessa. Esimerkiksi pektiiniä (E 440) saa käyttää hillojen valmistuksessa, sitruunahappoa (E330) taas kasviperäisten elintarvikkeiden, kuten soijajogurtin valmistukseen sekä suolaliuoksen happamuuden säätelemiseen juustojen valmistuksessa.

Lisäksi rasvattomaan luomumaitoon saa nykyään lisätä D-vitamiinia.

Onko lähiruoka luomua?

Ei välttämättä, paitsi jos sen tuottamisessa on noudatettu luomulainsäädännön vaatimuksia ja tuotantoa on valvonut paikallinen ELY-keskus.

Luomueläimet laiduntavat paljon sekä syövät viljapohjaisen väkirehun sijaan karkearehuja ja apilaa.

Maidon rasvahapoista

Maito ja siitä tehdyt tuotteet ovat tärkeä kalsiumin lähde ja luonnon monipuolisin rasvaseos. Kaksi kolmasosaa sen rasvahaposta on tyydyttynyttä, siis kovaa rasvaa. Maidon rasvahappoja voidaan kuitenkin pehmentää eli saada terveellisemmäksi esimerkiksi nautojen laiduntamisella ja ruokintatavalla.

Luomumaidossa on tutkimusten mukaan enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotetussa maidossa. Ero johtuu siitä, että luomueläimet laiduntavat paljon sekä syövät viljapohjaisen väkirehun sijaan karkearehua ja apilaa, niiden luontaista ravintoa.

Pieni ero luomumaidon hyväksi ei tutkijoiden mukaan ole kuitenkaan merkittävä ihmisen ravinnossa. Se ei riitä korvaamaan kasviöljyjä ja rasvaisia kaloja. Korvatakseen ne pitäisi maitoa tai maitotuotteita syödä suhteettoman paljon.

Luomu aina samanlaista?

Periaatteessa on sama, onko luomuomena Suomesta tai vaikka Argentiinasta. Mutta luomukaan ei säästy ilmansaasteilta eikä ympäristömyrkyiltä. EU:lla on tiukimmat päästörajat.

Kotimaisella luomulla taas on lyhin matka kasvupaikalta ruokapöytään ja useita muita maita puhtaampi ympäristö kasvaa.

Onko se terveellisempää?

Sitä ei tiedetä yksiselitteisesti. Luomun etu on se, että sitä syövä saa ruoassaan vähemmän lisä- ja torjunta-aineita, eikä lainkaan keinotekoisia makeutus- tai säilöntäaineita. Siinä on myös vähemmän kadmiumia eli myrkyllistä raskasmetallia, jota on muun muassa fosfaattilannoitteissa.

Lisäksi esimerkiksi luomuviljoissa ja -kasviksissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa on muita enemmän antioksidantteja.

EU:ssa ei tuotantoeläimille saa antaa antibiootteja ennaltaehkäisevästi, vaan vain sairauteen. Silloinkin luomueläimillä varoajat ovat pidemmät kuin muilla tuotantoeläimillä. Jos antibioottijäämiä löytyy, eläin menettää luomustatuksen.

Luomulihassa taas on mitattu tavallista lihaa enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti välttämättömiä rasvahappoja.

Kuluttajan näkökulmasta iso etu on sekin, että ainakin EU:ssa luomutuotteen alkuperän saa selville aina. Nopeimmin kotimaisen.

Miksi tulokset vaihtelevat?

  • Erot johtuvat tutkimus- ja testaustavoista ja tulosten tulkinnasta. Toistaiseksi ei ole yhtään ihmisillä tehtyä lääketieteellistä kaksoissokkotutkimusta, joka osoittaisi, että luomu on terveellisempää tai ei ole terveellisempää kuin tavallinen ruoka.
  • Kaksoissokkotutkimus tarkoittaa, ettei koehenkilö eikä tutkija tiedä, saako koehenkilö syödäkseen luomua vai tavallista ruokaa. Koe toistetaan niin, että samalla henkilöllä on sekä luomujakso että tavanomaisen ruoan jakso. Vasta sen jälkeen voidaan vertailla eri ruokien vaikutuksia ilman, että käsitykset hoidosta ja sen tehosta vaikuttavat tulokseen.
  • Tällaisen terveystutkimuksen tekeminen luomusta olisi erittäin vaikeaa ja kallista, koska se voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa vuosiin. Luomun suosiosta huolimatta sen tutkimukseen on vaikeaa saada rahoitusta.
  • Lisäksi osa vaikutuksista saattaa näkyä vasta vuosien jälkeen esimerkiksi ennenaikaisena vanhenemisena tai perimän kautta seuraavassa sukupolvessa.

Mistä tiedän alkuperän?

Eviran verkkosivustolla on Luomuhakupalvelu. Siitä voit hakea tietoa luomuvalvontaan kuuluvista yrityksistä, joita valvovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tai ELY-keskukset. Tarvitset hakuusi yrityksen nimen tai toimijan sukunimen sekä tarkastusviranomaisen tunnusnumeron, joka löytyy pakkausmerkinnöistä.

Hakupalvelussa ei kuitenkaan näy toimija, jonka luomuvalvonnasta vastaa Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muiden maiden tarkastuslaitos. Eivät myöskään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvonnassa olevat luomualkoholijuomien tuottajat.

EU:ssa valmistetun luomutuotteen tunnistaa EU:n luomutunnuksesta eli Eurolehtilogosta. Sen yhteydessä on aina ilmoitettava tuottajaa valvovan valvontaviranomaisen tunnusnumero ja tieto, mistä maataloustuotteen ainesosat ovat peräisin.

Asiantuntijoina päällikkö Beata Meinander Evirasta, professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta, tutkimusprofessori Raija Tahvonen Lukesta ja professori Seppo Salminen Turun yliopistosta.

Lue myös:

Seura: Nämä ovat tavallisimmin väärennetyt elintarvikkeet: oliiviöljy, kalat ja luomu

Luomumerkkejä Suomessa

  • EurolehtiEurolehti on EU:n luomutunnus ja pakollinen kaikissa EU:ssa valmistetuissa, pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Merkin käyttäjän on kuuluttava viralliseen luomuvalvontaan. Mahdollinen ”Tuotettu Suomessa” -lisätieto tarkoittaa, että vähintään 98 prosenttia maatalousperäisistä raaka-aineista on tuotettu Suomessa.

  • Demeter-merkkiDemeter-merkki kertoo, että tuote on viljelty biodynaamisesti. Kansainvälistä tarkastusmerkkiä valvoo Suomessa Biodynaaminen yhdistys. Merkillä varustetun tuotteen on täytettävä EU:n luomuasetuksen ja kansainvälisen Demeter-liiton tuotantoehdot.

  • LeppäkerttumerkkiLeppäkerttumerkki on Luomuliiton myöntämä ja valvoma luomumerkki vain suomalaisille luomutuotteille. Siihen voidaan merkitä myös alue, josta tuote on peräisin. Leppäkerttumerkki-tuotteen on täytettävä EU:n luomuasetuksen ehdot.

  • LuomuLuomu – valvottua tuotantoa -merkki eli Aurinkomerkki on Suomen oma, vapaaehtoinen, kansallinen luomumerkki. Sen on täytettävä EU:n luomuasetuksen ehdot. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran myöntämän merkin voi saada suomalainen tai ulkomainen luomutuote.

  • KravKrav on ruotsalaisen luomujärjestön yksityinen valvontamerkki. Sen ehdot ovat EU:n luomuehtoja tiukemmat, mutta eivät ristiriidassa niiden kanssa. Krav-tuote voi olla peräisin myös Ruotsin ulkopuolelta.

Lähde: Evira

Teksti:Vellamo Vehkakoski
Kuvat:Niclas Mäkelä/Om-Arkisto
Avainsanat: elintarviketurvallisuusvirasto, Evira, kotimainen, luomu, luomuruoka, maatalous

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *