Virtsankarkailusta ei tarvise kärsiä – Voiko karkailulle tehdä itse jotain?

Pissaa lirahtaa housuun – miten noloa! Virtsankarkailua voi kuitenkin suitsia monin keinoin.

» Pissaa lirahtaa yskiessä. Mistä on kyse?

Kyseessä on ponnistusinkontinenssi. Yskimisen lisäksi näin voi käydä vaikkapa hypätessä tai juostessa. Ponnistusinkontinenssissa lantionpohjan kudokset pettävät ja virtsaa pääsee karkaamaan.

Syynä on virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous. Vaivalle altistavat ylipaino, raskaus ja synnytykset, runsas tupakointi, krooninen yskä ja ummetus.

» Yhtäkkiä iskee pakottava virtsaamistarve ja pissa lirahtaa housuun. Mistä tässä on kyse?

Tämä on pakkoinkontinenssi. Virtsarakko saattaa tyhjentyä jopa kokonaan.

Syynä on virtsarakon tyhjen-täjälihaksen liian aktiivinen toiminta. Estrogeenin puute vaihdevuosien jälkeen voi altistaa pakkoinkontinenssille. Taustalla voi olla myös virtsatietulehdus, lääkitykset ja erilaiset neurologiset sairaudet.

» Voivatko pakko- ja ponnistusinkontinenssi vaivata yhtä aikaa?

Kyllä, silloin puhutaan sekamuodosta. Lisäksi on olemassa ylivuotoinkontinenssi, joka naisilla aiheutuu yleisimmin virtsarakon laskeumasta.

» Ketkä virtsankarkailusta kärsivät?

Siitä kärsivät kaikenikäiset naiset. Suomalaisista 25–55-vuotiaista naisista viidenneksellä on virtsankarkailua. Heistä 70 prosenttia kärsii ponnistusinkontinenssista. Yli 60-vuotiailla pakkoinkontinenssi ja sekamuoto yleistyvät.

Laitoshoidossa olevilla vanhuksilla 50–70 prosentilla on jonkinlaista karkailua.

» Voiko virtsankarkailulle tehdä itse jotain?

Ehdottomasti voi. Se ei ole mikään automaatio, joka alkaa vaivata raskauksien, synnytysten ja iän myötä.

Painonhallinta on äärimmäisen tärkeä keino. Jos pystyy pudottamaan painoa 5–10 prosenttia, karkailu vähenee selvästi. Harrasta liikuntaa, hoida ummetus ja lopeta tupakointi. Alkoholia, hiilihapollisia juomia ja kahvia on hyvä käyttää kohtuudella.

Vaihdevuosissa pakkoinkontinenssiin auttaa myös paikallinen estrogeeni, joka vahvistaa limakalvoja.

Lantionpohjan lihasten jumpalla voi korjata jo alkanutta vaivaa.

» Entä lantionpohjan lihasten jumppa – tepsiikö se?

On vahva näyttö siitä, että säännöllinen lantionpohjan lihasten treeni ehkäisee virtsankarkailua sen kaikissa muodoissaan. Jumpalla voi myös korjata jo alkanutta vaivaa.

Jumppa vahvistaa lantionpohjan lihaksia ja virtsaputken sulkijamekanismia sekä ehkäisee laskeumien kehittymistä. Lantionpohjan jumppa helpottaa myös tihentynyttä virtsaamisen tarvetta.

» Miten lihaksia vahvistetaan?

Helpointa lantionpohjan lihasten jumppaaminen on selinmakuulla.

Löydät lihakset, kun työnnät kaksi sormea emättimeen ja yrität imaista sormet hissiliikkeellä ylöspäin. Puristuksen voima kertoo myös sen, millaisessa kunnossa lihaksesi ovat.

Aloita lantionpohjan lihasten jännittäminen perä-aukon suulla. Jännitä peräaukkoa samalla tavalla kuin pidättäisit ilmavaivoja. Kun jännität peräaukkoa, jännitys vaikuttaa myös emättimessä ja virtsaputkessa.

Voit tehdä vaikkapa 10 voimakasta supistusta, joiden kesto on 5 sekuntia sekä vähemmällä voimalla 2–3 supistusta, joiden kesto on 10–15 sekuntia.

Jumppa on hyvä tehdä päivittäin. Kun kehityt, voit jumpata lihaksia myös istuen tai seisoen.

Tulokset tuntuvat kolmen, neljän kuukauden kuluttua.

» Entä, kun kotitreenistä huolimatta karkailu jatkuu ja haittaa elämää?

Sitten on käännyttävä fysio-terapeutin puoleen. Fysioterapeutti voi ohjata lantionpohjan lihastreeniä ja antaa sähköärsytyshoitoa, jossa matalajännitteistä sähkövirtaa johdetaan lantion seudun kudoksiin, lihaksiin ja hermoihin emättimeen asetettuja elektrodeja pitkin. Hoidolla voidaan rauhoittaa tai stimuloida virtsarakon toimintaa ja se auttaa sekä ponnistus-, pakko- että sekainkontinenssissa.

» Milloin lääkitys tai leikkaushoito tulevat kyseeseen?

Jos ei ohjatusta harjoittelusta ja sähköärsytyshoidostakaan ole apua, on vuorossa lääke- tai leikkaushoito.

Ponnistusinkontinenssia hoidetaan paikallispuudutuksessa tehtävällä niin sanotulla nauhaleikkauksella. Jos leikkaus ei tule kyseeseen, voidaan ponnistus- tai sekatyyppistä karkailua hoitaa myös virtsaputkea ahtauttavilla injektioilla.

Pakkoinkontinenssia voidaan helpottaa lääkkeillä, jotka rauhoittavat rakkoa tai vaikuttavat siihen muilla tavoin. Lääkkeillä on sivuvaikutuksensa, kuten suun kuivuminen tai verenpaineen nouseminen.

» Kuka pääsee leikkaushoitoon?

Konservatiiviset keinot, kuten laihdutus, lantionpohjan jumppa ja fysioterapia, pitää olla kokeiltuna.

Lääkäri arvioi karkailun aiheuttamaa haittaa yskäisy-testillä. Potilas tulee vastaanotolle niin, että hän ei ole käynyt pissalla kahteen tuntiin. Jos pissaa karkaa yskäistessä niin, että näkyy, leikkaus tehdään.

» Mitä leikkauksessa tapahtuu?

Nauhaleikkaustekniikoita on kahdenlaisia. Molempien ideana on se, että virtsaputkea tuetaan verkkomaisella nauhalla, johon omat sidekudossolut kasvavat kiinni.

Perinteisemmässä TVT-menetelmässä nauha viedään häpyluun takaa. Transobturatorisissa leikkauksissa (TVT-O ja TOT) nauha viedään emättimen puolelta reiden tyveen tai päinvastoin. Häpyluun taakse ei mennä. Näin vältetään harvinaiset riskit, kuten suuren suonen tai suolen puhkeaminen.

Nykyään enemmistö leikkauksista tehdään obturator- aukon kautta.

» Auttaako leikkaus?

Kyllä, onnistumisprosentti vaihtelee 85 prosentista lähelle sataa, jos kyseessä on puhdas ponnistusinkontinenssi. Sekamuodossa leikkaustulos on heikompi.

Onnistumisen takaa se, että nauhaleikkaus tehdään paikallispuudutuksessa. Näin nauha voidaan säätää leikkauksen aikana potilaalle sopivaksi.

Asiantuntijana urogynekologi Eija Laurikainen, Turun yliopistollinen sairaala.

Teksti:Tiina Suomalainen
Kuvat:123rf
Avainsanat: hyvinvointi, Kotilääkäri, lantionpohja, leikkaushoito, terveys, virtsankarkailu

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *